Maanantai 28.8. Tapoco Tennessee - Braselton Georgia 380 km

Maanantai valkeni pilvisenä mutta melko kosteana ja pientä tihkusadettakin oli ilmassa. Tämä oli menomatkamme viimeinen ajopäivä ja olimme molemmat tyytyväisiä siitä, että seuraavat viisi yötä saisimme olla yhdessä ja samassa hotellihuoneessa eli joka aamuiset pakkaussulkeiset jäisivät pois.

Maanantain reittimme:


CCR-tapaamisen ohjelmaan kuuluu erilaisia päiväretkiä ja tiesimme, että tämä kuuluisa Dragon's Tail olisi myös yksi niistä. Halusimme kuitenkin ajaa sen ominemme ja sitä paitsi mehän olimme siitä enää noin viiden mailin päässä.
Siis aamulla tavarat mopoihin ja aamiaiselle. Elimme toivossa, että Dragonilla ei ehkä heti maanantaiaamuna olisi kauheta ruuhkaa.
No, ruuhkaa tai ei, kyllä siellä väkeä jo oli. Dragon´s Tail on siis ehkä Amerikan kuuluisin mutkapätkä, jossa 11 mailille on sullottu 318 mutkaa. Tie eli Highway 129 seuraa Great Smoky Mountain -vuoriston reunaa ja alhaalla on Calderwood Lake. Tie on (tietysti) kaksikaistainen ja mutkia on totta totisesti tuhkatiheään.

Tästä näkee mitä "Lohikäärmeen häntä" tarkoittaa!

















Tien alussa on pieni motoristimotelli ja matkamuistomyymälä.

Kuten näkyy, porukkaa oli jo liikkeellä heti maanantaiaamuna.









Motellin edessä oli myös kuuluisa "Tree of Shame" eli häpeäpuu. Siihen oli ripustettu tieltä ulosajaneista pyöristä romua. Oli pyöriä, peilejä, katteita, kypäriä, ajokenkiä ja mitä vain.



















Jokke suunnittelemassa, mihin LT:n tuulilasin saisi mahtumaan...






















Tämmöiset veti ihan vakavaksi. Pleksistä tehty hautamuistomerkki.Kysessä näytti olleen muuan Jack Wolfe Hagerstownista Marylandista.






Reitille lähtiessämme alkoi sopivasti sataa ripsutella. Allamme olevat Metzeler Marathon ME 880 -renkaat eivät ole omimmillaan märällä vaikka niillä hyvin 25.000 km ajaakin, joten jätimme jalkatappien raapimiset toiseen kertaan.
Onneksi koko tien pituudelta ei ollut satanut...

Onnellisesti Dragonin huipulla






Dragonilla ei ollut aikaa kuvata lennossa. Itse asiassa vastaantuleville morjenstelustakaan ei tullut mitään, sen verran tiuhassa mutkat olivat. Ja sitten oli viisainta pysyä omalla puolellaan keskiviivaa.

Tässä oltiin jo vähän muilla pätkillä.


Smoky-vuorten ylityksen ja kierron jälkeen loppumatka Georgian Braseltoniin olikin jo sitten rutiinia. Euronavigaattorimme vei taas perille kuin taksikuski ikään.
Perillä hulppeassa Chateau Elan -hotelli / viinitila / kongressikeskus / kylpylässä olimme noin neljän aikoihin iltapäivällä. Nyt päästiin neljän kokonaisen päivän ja viiden yön lomalle! Ajettu oli kotoa lähdön jälkeen vajaat 9000 km.